Tuulinen päivä toi runon tullessaan

Tuuli tulla tuiversi virailulle
Puhalsi pihaan salaa saunan takaa
Pisti polkaksi pientareilla
Kutsui kuivat koivunlehdet piiritanssiin nurmikolla
Ujelsi tuvan tyhjissä nurkissa
Pyysi päästä piipusta pankolle päivää sanomaan
Kertoi pohjan kylmät terveisensä
Talvi seuraa kintereillä
Huiskautti häntäänsä poskelle mennessänsä
Jätti kylmän veljensä viiman vintille väijymään
Pakotti paksut vällyt alas orsilta pirttiin kantamaan
Pakeni pahainen pihan perälle
Jäi riihen alle vartomaan
Hiljaa huokaa haaveitansa milloin veli viima jälleen kutsun kylään tuo
Silloin taas kilpasilla tanssittaan
Kylmä kylään lasketaan
Väki vainioiden vaikenee, tuulen tahtoon, talven tuloon taipuu
Pyysi pyryn kaveriksi
Valkoiseen vaippaan pellot puki
Paksuun lumeen pihapolut peitti
Pian taas päivä paistaa ja pihallanne tuuli pyörähtää
Leuto lämpö silloin seuranaan on
Ihastuneen kulkevat kesän käsikkäin
Kiiruhtavat kilpasille koivikkoon
Leikkivät lapsen lailla lepän latvuksissa
Eivät huomaa vaaraa vaanivaa
Ukkosmyrsky tuulen huomio
Hepeän helteen tahtoo tieltään pois
Rikkoo raju myrsky rakkaan
Särkyy sielu tuulen,  itkee suree salaa
Vanha viisas veli viima vartoo
Tietää tuuli vielä palaa
      -Elisabet-

Mustikanvarpukranssi ja lisää sammalpalloja

Jos metsään tahdot mennä nyt sä takuulla yllätyt. No enpä muistanut mennessäni, että hirvimiehet ovat  nyt  metsissä. Siellä heitä vilisi metsäteiden varsilla pyssyt ojossa.  Olin päättänyt sammalet ja jäkälät hakea ja ne myös hain. Sen verran on kuitenkin itsesuojeluvaistoa, etten pahimmalle tulilinjalle tuppautunut,  vaan löysin paikan mistä keräsin saaliini turvallisin mielin. Väsäilin lisää sammalpalloja  ja kokeilin pallon tekoa myös jäkälästä. Mustikanvarvuista tein kranssin, joka on  yhtä hassahtaneen näköinen kuin tekijänsä.

Nimikilpailu

 Blogini ensimmäiset arpajaiset pidän kilpailun merkeissä. Keksi kirjoittamalleni runolle NIMI. Kaikki kilpailuun osallituvat ovat mukana arvonnassa. Lisäksi kilpailun voittajan palkitsen erikseen. Palkintoja en teille vielä paljasta. Kaikki innolla osallistumaan. Kilpailuaikaa on 15.11. saakka, eli runsaati aikaa miettiä hyvä nimi seuraavalle runolle.

Tunnen jo kaukaa tutun tuoksun
Maistan huulillani suolaisen meren mausteisen maun
Kuljen kevyin askelin mutkaista metsäpolkua niin tuttua
Kiljahdan kivusta kirpeästä
Neulanen pistää paljaaseen pintaan
Kenkiä en laita jalkaan, en lainkaan
Onhan kesän viimeinen hetki paljaiden varpaiden
Pilkahtaa puiden lomasta piilosta  punaista
Rantasauna sieltä  tervehtii tuttua tulijaa
Nenä tuntee savun hajun
Piipusta paksu savupilvi ulapalle painuu
Nakkaan pesään halon ja kaksi
On aika tehdä olo lauteilla mukavaksi
Kiulussa kylmä vesi väreilee
Kuumaa kiuasta kaihoten katselee
Alkaa soida yhteinen sävel riemuisa veden ja kuumien kiuaskivien
Lauteilla löyly vallan leikiksi lyö
Puskee pintaan paksun hien
Mereen päätyy saunojan nyt tie
Kastan varpaani varoen veteen viileään
Annan levollisen laineen liplatuksen mielen virkistää
Viimeiset kesän lempeät löylyt haaleille kiville heitän
Suljen hiljaa oven saunan
Varoen saatan talviunille uinumaan
Kiitän kesästä upeasta
Voimaa talven varalle ammennan muistoista yhteisistä
Polkua pitkin pois kengät jalassa kuljen
Vielä kerran käännyn taakseni katsomaan
Haikeat hyvästit rakkaalle rantasaunalle heitän
Lupaan, kun talvi taakse jää, taas luoksesi palaan suloista suvea viettämään

Ps.Osallistua voit jättämällä nimiehdotuksesi kommenttikenttään.  Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita. Rohkeasti vain ideoimaan hauskoja, pöhköjä, hullunkurisia, tunteikkaita tai vakavia nimiehdotuksia. Mitä vain ensimmäisenä mieleen juolahtaa. Tiedän, joo, kaikki näkevät toistensa ehdotukset, mutta tämä ei ole niin vakavaa...

Syysvärejä ja sammalpallo kokeiluja

Illan hämärä laskeutuu yllättäen ja niin nopeasti työpäivän jälkeen. Oli kuitenkin aivan PAKKO kipaista puolipimeään metsään hakemaan ämpärillinen sammalta ja kokeilla sammalpallojen tekoa. Sain idean bolgista Maalaisunelmaa, josta löytyy myös hyvät ohjeet pallojen tekoon. Kokeilin nyt aluksi ihan vain tälläisiä minipalloja tuikkulyhtyjen päälle. Aion tehdä viikonloppuna(jos ehdin) suurempia palloja ulkosalle. Ulkokoristeiksi sammalpallot sopivatkin paremmin, niistä kun lähtee melko voimakas metsänpohjan tuoksu. Näin minimuodossa ne menevät sisälläkin ainakin jonkin aikaa.

Kukapa pitäisi vanhoista hellanlevyistä

 Keittiössämme jököttää vanha liesi. Palvelusvuosia on tainnut jo kertyä enemmän kuin tarpeeksi, mutta en vain malta hellaparkaa vielä päästää eläkkeelle. Sen uuni  kun ei vielä koskaan ole pettänyt minua. Joka kerta kakut ovat onnistuneet. Se on hyvän uunin ansiota. Mikään komistus vanha hellarouva ei ole, mutta stailaataan, niin johan vanhakin komistuu. Lieden päälle heittetty pyyhe on hyvä ensiapu. Kunhan vain muistaa ottaa pyyhkeen pois ennenkuin laittaa hellanlevyn lämpiämään. Muuten saattaa joutua pian stailaamaan paljon muutakin...

Jauhopeukaloita ja taatelikakkua

Mitä pidemmälle syksy etenee sitä mausteisempia tuoksuja keittiössämme leijuu. Viikonloppuna uunissa tuoksui syksyn ensimmäinen porkkanalaatikko ja perunalaatikko. Mielessä kävi ajatus;  joulun tuoksu. Ei vielä ihan, mutta pikkuriikkinen muistutus siitä, mitä ihania tuoksuja onkaan taas odotettavissa. Tänä iltana meillä tuoksuu vastaleivottu taatelikakku, joka on koko perheen suosikki kakku. Herkullinen ja ennen kaikkea helppo valmistaa. Apuleipurina minulla oli Arttu poikamme. Hän on tänä syksynä aloittanut kotitaloustunnit koulussa ja olivat tänään koulussa leiponeet korvapuusteja.  Hyvin olivat puustit onnistuneet.  Arttu sai pilkkoa taateleita ja sekoittella jauhoja. Vähän pöllähteli, mutta hyvin meni.

Syystunnelmia

 

Tänään huomasin, että ruska-aika alkaa olla lopuillaan. Melkein kaikki puut ja pensaat ovat pudottaneet kauniit värikkäät lehtensä. Vain jokunen pensas pitää vielä sinnikkäästi kiinni viimeisistä oranssin punertavista lehdistään. Iltahämärässä puut näyttävät melkein kuin hiilellä piirretyiltä, teräviltä ja kovilta tummuvaa taivasta vasten. Milloinkahan ne taas kasvattavat vihreät lehtensä? Sitä odotellessa  on aika tunnelmoida ja tehdä olo mukavaksi. Syysiltaa piristämään toin kotiin  tänään hehkuvan oranssin callunan. Pujotin vielä säärystimen ruukun päälle tuomaan lämmintä ja pehmeää tunnelmaa.